No paasin siihen kuoroon ja olin eilen ensimmaisessa harjoituksessa. Kuoronjohtaja on Andrew Clark, joka on Music Director Harvardin yliopistossa ja ainakin ensimmaisen harjoituksen perusteella kylla tosi hyva. Han luennoi myos vahan harjoittelemastamme teoksesta, jotta tiedamme mita laulamme ja miksi. Kuoro on tosi iso, 151 laulajaa, mutta han kertoi esimerkiksi, etta kun teos esitettiin aikoinaan ensimmaisen kerran, oli laulajia noin 900. Onneksi harjoitustempo on suhteellisen nopea vaikka laulajia on monen tasoisia (yhdys sana?).

Harjoittelemme ja esitamme teoksen tassa rakennuksessa Cambridgessa Harvard Yardin vieressa. Rakennuksen nimi on Sanders Theatre ja se on luonnossa onneksi oikein pain. Vuokraisantani huomautti, etta on erikoista, etta rakennuksen nimi kirjoitetaan theatre eika theater niin kuin se oikeasti amerikanenglanniksi pitaisi kirjoittaa.



Juttelin paluumatkalla kahden vanhemman mieshenkilon kanssa, jotka olivat kovin kiinnostuneita Finlandia-hymnista ja halusivat tietaa, kuka kirjoitti hymnin suomenkielisen tekstin. En valitettavasti pystynyt tallaista tiedonjyvasta vetaisemaan hihasta. Mutta kunnon tutkijana olen sittemmin ottanut asiasta selvaa hakukoneen avullla ja aion kertoa heille ensi harjoituksessa, etta kyseessa oli V.A. Koskenniemi. Vaihtoehtoisesti hymni voidaan laulaa Wäinö Solan sanoituksella.

Tama Sibeliuksen itsensa kommentti Finlandia-hymnista on kylla hieno: Sita ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehan on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitaan mahda. Mykistavaa viisautta, Sibbe.